Dunning-Kruger-efekti eli miksi itsevarmuus maksaa rahapeleissä

Noin kymmenen vuotta sitten rahoitin opintojani hoitamalla blackjack- ja rulettipöytiä anniskeluravintoloiden paksussa tupakansavussa. Joku oli hiljattain keksinyt, miten pokeripeli kannattaa kuvata, jotta siitä saa kiinnostavaa televisioviihdettä ja nettipokeri alkoi yhdistää kasvavaa joukkoa eri maanosista tämän harrastuksen äärelle. Pokeribuumi koettiin pian Suomessakin. Kaikki ravintolanuoruuttaan elävät pokeriharrastajat halusivat tulla kertomaan pelinhoitajalle tarinoitaan korttisankaruudesta. Joka ilta sain kuulla jonkin tarinan pokerista, lähes yhtä varmasti kuin pestä hiukset työvuoron jälkeen.

”Tää ei oikeestaan ees ole mun peli,” kertoi eräskin nuori mies hävittyään rahansa blackjackiin,”pokeri on pelien kuningas, Texas Hold’em.” Taas näitä, ajattelin siivotessani kortit pöydältä. Asiakas jatkoi: ”Oon ajatellut lopettaa duunin ja ryhtyä ammattilaiseksi.” Kiinnostuin hiukan, ehkä tämä on oikeasti tyyppi, joka osaa pelatakin. Olin ymmärtänyt, että Suomessa pelin taso oli parhaillaan korkea, myös kansainvälisesti. Jotkut oikeasti elättivät itsensä sillä. Voisin oppia ymmärtämään pokeria ja sen ympärille kasvanutta ilmiötä sisäpiiriläisen avulla.

”Oon oikeesti hyvä. Voitin baarin turnauksen viime viikolla ja oon lukenut kirjan,” asiakas jatkoi ja ymmärsin, että kyse on ihan perusjannusta. En silloin vielä tiennyt Texas Hold’em-pokerista kuin vähän, mutta ymmärsin sen verran, että pärjätäkseen siinä ammattilaisena tarvittiin pidempi oppimäärä kuin yksi kirja ja paikallisturnauksen voitto.

Kyseinen kaveri saattoi olla oikeasti hyväkin. Ehkä hänellä olisi jopa aihetta näyttää pitkää nenää pokerivoittojensa takaa blogia naputtelevalle ylimieliselle menneiden muistelijalle. Silti tavattuani hänen kaltaisiaan useamman noina vuosina, vahva veikkaukseni on, että kyse oli Dunning-Kruger-efektistä.

Dunning-Kruger-efekti, eli ylivertaisuusvinouma, on psykologinen ilmiö, jossa ihminen arvioi oman osaamisensa todellista paremmaksi. Kun tietotaito jossakin, vaikkapa pokerissa, on kehittymätön, ei näe mitä ei osaa – tai mitä muut osaavat paremmin. Vasta pelissä kehittyessään oppii näkemään omat sokeat pisteensä, ymmärtää mitä taitoa muilla on ja itsellä ei. Ennen kuin todella ymmärtää miten peli toimii, sitä vain luulee osaavansa.

Dunning-Kruger-efektin kääntöpuoli on se, että asiansa todella osaavat, arvioivat usein osaamisensa todellista heikommaksi, koska ymmärtävät mitä kaikkea eivät osaa. Vaikka nöyryys ei ole ensimmäinen ominaisuus, joka pokeriammattilaisen imagoon liitetään, vaatii pelissä menestyminen aimo annoksen nöyryyttä.  Matkalla huipulle on kyettävä nöyrtymään erilaisten tappioiden edessä, opittava virheistään ja nähtävä, missä vastustaja oli parempi. Oman taidon yliarviointi ei auta eteenpäin.

Sanni Nuutinen

 

Ärrän Tuplapotista 3D-kasinolle – parempia parkkihalleja vai uusia ratkaisuja?

Osallistuin toukokuussa rahapeliongelmien ehkäisyn, hoidon ja tutkimuksen pohjoismaiseen SNSUS-konferenssiin Odensessa, Tanskassa. Seminaarin ehdottomasti mielenkiintoisin ja ajatuksiaherättävin puheenvuoro oli psykologian tohtori Sally Gainsburyllä, joka käsitteli esityksessään teknologian kehittymisen vaikutuksia rahapelaamiseen. Oli mielenkiintoista huomata, miten Gainsburyn tulevaisuuden visiot ja kuvaukset Australian nykyisestä pelikehityksestä jakoivat kuulijoiden mielipiteitä siitä, missä määrin vastaava kehitys voisi rantautua Pohjoismaihin.

Gainsburyn mukaan teknologian kehitys tulee muuttamaan merkittävästi tapaa, jolla ymmärrämme rahapelaamisen. Hänen mukaansa kehitys ei merkitse ainoastaan nykyisten pelien parantelua, vaan täysin uudenlaisten ja uutta teknologiaa hyödyntävien pelien ja pelaamiseen tarkoitettujen alustojen kehittämistä. Samalla uudet pelituotteet luovat myös uusia markkinoita ja vaikuttavat käsitykseen oikeasta rahasta. Esimerkiksi virtuaalisessa todellisuudessa toimivat 3D-kasinot ja niin sanottu skilled gambling ovat Gainsburyn mukaan uusia keinoja tavoittaa milleniaaleja, joita tavalliset kasinopelit eivät välttämättä enää kiinnosta.

Gainsburyn mukaan ilmiön voi ymmärtää tarkastelemalla esimerkiksi itseohjautuvia autoja. Sekä parkkihalli että joukkotalouteen perustuva itseohjautuva auto ratkaisevat saman ongelman: Miten säilytän autoa kaupunkiympäristössä silloin, kun en itse käytä sitä? Itseohjautuvien autojen kehittäminen ratkaisee ongelman, mutta luo samalla uusia markkinoita ja herättää kiinnostusta uusissa kohderyhmissä. Gainsburyn mukaan tulevaisuudessa keskitymme kehittämään uusia ratkaisumalleja, emmekä parempia parkkihalleja.

Kehitys muuttaa paitsi pelialan markkinoita, myös pelialan sääntelyn lähtökohtia. Gainsbury nosti mielenkiintoisena esimerkkinä esiin blockchain gambling -käsitteen, jolla tarkoitetaan vapaasti suomennettuna lohkoketjuihin perustuvaa rahapelaamista. Lohkoketjut perustuvat avoimiin ja hajautettuihin tietorakenteisiin, jotka mahdollistavat ihmisten välisen datansiirron luotettavasti ilman kolmatta osapuolta – kuten esimerkiksi ilman peliyhtiötä. Gainsbury pohtikin puheenvuorossaan, voisiko rahapelien regulaatio perustua tulevaisuudessa lohkoketjujen hyödyntämiseen.

Monissa puheenvuoroissa nostettiin esiin myös se, miten uusi teknologia ja datankäyttö tarjoavat mahdollisuuksia esimerkiksi riskipelaajien tunnistamiseen, pelaajille suunnattuihin henkilökohtaisiin viesteihin ja virtuaalitodellisuuden hyödyntämiseen peliongelman hoidossa. Suomessa tällainen data on peliyhtiöiden hallussa ja sen käyttö vaatisi myös peliyhtiöltä uudenlaisia toimintatapoja.

Gainsburyn esitys ja seminaari kokonaisuudessaan ravistelivat hyvällä tavalla ainakin omia käsityksiäni pelialasta. R-kioskin Tuplapotista ja Kulta-Jaskasta on pitkä matka lohkoketjuihin, 3D-kasinoihin, itseohjautuviin laitteisiin, yhteisötalouteen sekä Bitcoiniin. Pelialan toimijat – niin peliyhtiöt kuin peliongelmien parissa työskentelevät sosiaali- ja terveysalan organisaatiot – ovat kuitenkin avainasemassa vaikuttamassa siihen, miten näihin signaaleihin reagoidaan.

Margit Tepponen
Projektiasiantuntija
Arpa-projekti

Tervetuloa Paljon pelissä -loppuseminaariin!

EHYT ry:n aikuisten rahapelihaittoja ehkäisevä Arpa-projekti järjestää projektin tuloksista ja rahapelihaittojen ehkäisyn ajankohtaisista aiheista Paljon pelissä -loppuseminaarin.

Tilaisuus järjestetään tiistaina 10.10.2017 klo 12-16 G Livelabissa osoitteessa Yrjönkatu 3, 00120 Helsinki. Tila on esteetön.

Ilmoittaudu mukaan loppuseminaariin 25.9.2017 mennessä osoitteessa https://my.surveypal.com/paljonpelissa

Ohjelma:

12:00 Tervetuloa, Kari Vuorin​en, talous- ja hallintojohtaja, EHYT ry
12:15 Rahapelihaittojen ehkäisy Suomessa – mahdollisuudet ja haasteet, Saini Mustalampi, johtava asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
12:50 Arpa-projektin tulokset, Tapio Jaakkola, Arpa-projektin projektipäällikkö, EHYT ry
13:20 Kokemuksia rahapelihaittojen ehkäisystä työpaikalla, Milena Kaihari-Virtanen, työsuojeluvaltuutettu, Lempäälä
13:40 Kokemuksia riskirahapelaamisen puheeksiottopilotista
14:00 Kahvitauko
14:30 Onko rahapelihaittojen ehkäisy Suomessa kunnossa? Janne Nikkinen, sosiaalietiikan dosentti, Helsingin yliopisto
14:50 Keskustelupaneeli: Miten aikuisten rahapelihaittoja pitäisi jatkossa ehkäistä?

  • Pekka Ilmivalta, vastuullisuus- ja henkilöstöjohtaja, Veikkaus Oy
  • Susanna Raisamo, tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
  • Mari Pajula, yksikön päällikkö, Peluuri
  • Tapio Jaakkola, Arpa-projektin projektipäällikkö, EHYT ry

15:45 Loppupuheenvuoro, Kari Vuorinen, talous- ja hallintojohtaja, EHYT ry

Tilaisuus streamataan EHYT ry:n YouTube-kanavalla ja tilaisuudesta jää kanavalle myös tallenne.

Päivän keskusteluihin voi osallistua sosiaalisessa mediassa käyttämällä tunnisteita #arpaprojekti tai #paljonpelissä.

Arpa-projekti tuotti tietoa ja välineitä rahapelaamisen käsittelyyn. Projekti kehitti osaamista rahapelihaittojen tunnnistamisesta, puheeksiottamisesta ja ehkäisemisestä sekä tuki pelaajia oman pelaamisen hallinnassa. Kohderyhmiä olivat aikuiset rahapelaajat sekä ehkäisevää päihdetyötä tekevät ammattilaiset. Projekti toteutettiin vuosina 2015-2017 sosiaali- ja terveysministeriön tukemana Veikkauksen tuotoilla.

Lisätietoja: www.arpaprojekti.fi​

Lisätietoja tilaisuudesta antaa projektiasiantuntija Salla Karjalainen (p. 050 514 7658 tai salla.karjalainen@ehyt.fi).

Havaintoja peliriippuvuudesta

Tällä kertaa blogissamme kirjoittaa omasta tarinastaan rahapelien maailmaa tunteva, nimettömänä pysyttelevä henkilö. Hän on rahapeliongelmasta toipumisprosessissa oleva pelaaja, jolla on pelaamattomuutta takana yhdeksän ja puoli kuukautta.

 

Peli. Kilpailu. Jännitys. Voitto. Mistä on riippuvuus tehty? Kuka jää koukkuun?

Aloin pelaamaan 13-vuotiaana sekä varhaisia videopelejä että rahapelejä. Ajattelin, että voitan helposti ja saan samalla jännitystä ja nautintoa. Pidin itseäni voittajana ja ajattelin oppivani pelien logiikan. Ajattelin, että pystyisin käyttämään matematiikkaa hyväksi. Kuinka väärässä voikaan ihminen olla?

Rahani ovat valuneet useampaan eri otteeseen kankkulan kaivoon. Se on masentavaa ja saa aikaan itsemurhafiiliksiä. Kerran olen yrittänyt, mutta ystäväni soitti minulle juuri tuolloin ja jouduin vatsahuuhteluun ja syömään hiiltä, joka puhdistaa vatsan. Pelastuin ja sain uuden mahdollisuuden.

Ruletti on ollut minulle kaikista koukuttavin rahapeli. Kuula, joka pyörii ja päätyy lopulta johonkin numeroon, punaiseen tai mustaan ja nollan kohdalla vihreään. Siitä olen voittanut lähes 2000 euroa kierroksella numero kahdeksalla, joka on onnennumero Aasian maissa. Toisinaan olen hävinnyt illan aikana muutama tuhat euroa tai tippunut 3000 euron voitolta 5000 euroa alaspäin. Ajattelin olevani ammattipeluri. Ostelin kameroita, kultakoruja tai vaikkapa kitaroita voittaessani. Hävittyäni vein ne kanikonttoriin ja sain pelirahaa.

Edestakaisen hitaan nitkuttelun kautta lopulta kaikki meni. Rahat, varat, perinnöt, palkat, ihan kaikki. Minulla ei ollut ruokaa ja laihduin 56-kiloiseksi (painan normaalisti 70–80 kiloa). Sain hädässäni naapurilta ruokaa, perunoita ja suolasieniä, joita hän oli kerännyt metsästä. Sain ruoka-apua myös kerran diakoniatyöstä. Selvisin pahimmista vuosista hengissä.

Jos olisin tiennyt tulevaisuuden, en olisi ikinä ryhtynyt pelaamaan yhtäkään rahapeliä. Ei se raha, vaan häviöstä ja voittamisesta tuleva rasite, pettymys, epätoivo, toivottomuus ja pelko, kaiken kontrollin menetys ja syyllisyys, häpeä ja vitutus. Kuvittele häviäväsi 3000 euroa tunnissa, kun mikään numero ei osu kohdalle ruletissa. Kuula menee jatkuvasti ohi, kunnes et pysty enää pelaamaan kuin muutamaa numeroa per kierros. Todennäköisyys osua laskee ja lopulta rahat ovat loppu. Pelinhoitaja kysyy, tuleeko vielä panoksia, mutta enää ei ole millä olla mukana pelissä, peli on ohi. Vihellys, jossa kuuluu oman isän ääni: sillä lailla, menit taas mokaamaan!

Nykyisin ajattelen, että voitan jokaisena päivänä 100–200 euroa, kun en pelaa. Olen rikas ja vapaa. Kummallisella tavalla raha tuntuu riittävän paremmin kuin ennen ja kaikkeen, mitä tarvitsen ja mitä perhe tarvitsee. Olen käyttäytynyt aikaisemmin vastuuttomasti raha-asioiden suhteen, pelaillut ja viihdyttänyt itseäni. Se ei enää vetele. Harmi, että rahaa meni hukkaan, mutta toisaalta niillä rahoitettiin vammaisten, sotaveteraanien, köyhien, urheilijoiden ja muiden tarvitsijoiden tarpeita. Olen veroni maksanut.

Olenko ylpeä? Osaanko taiat paremmin kuin tavallinen talliainen? Voinko taikoa hetkessä ison omaisuuden pelaamalla rulettia tai blackjackia? Olenko ylimielinen ja kevytkenkäinen? Miksi haluan luulla itsestäni jotain muuta kuin reaalimaailmassa oikeasti olen?

Peli vie miehen mielen, se vie ja joka eurolla syö miestä pahemmin, kuin nälkä ja jano, vaikka nekin kyllä vieraaksi ajan mittaan tulevat.

Peli vei minulta elinvuosia, mutta opetti kaiken rajallisuuden ja luonnon lakien olemassaolon. Raha on aina joltakin pois. Jos olen piilottanut kaikki häviöt jonnekin kätköön, niin silloin en ole tunnustanut itsellenikään, missä mennään. Valehtelu ja itsepetos ovat ainoa keino selvitä päivästä toiseen. Kukaan ei sitä loputtomasti jaksa, totuus kuoriutuu kuin sipuli, kerros kerrokselta. Peluri on sisältä sairastunut, kaiken hukkaan heittävä ihminen, jonka elämän toivo on äkkirikastumisessa ja sen kautta kaikkien huolien poistumisessa.

Enää en tuota toivoa elättele. Rahat menivät ja se, mikä jäi, on totuus itsestä ilman sen kummempia kommervenkkejä. Minä olen peluri lopun elämääni, en enää kiellä sitä. Joku minussa pelaa, vaikka ilman rahaa. Tämä voi muuttua. Toivon pääseväni ajattelussani sille tasolle, että en enää edes ajattele pelaamista.

Nimimerkki Mark47

Rahapelaaminen puheeksi verkossa

Rahapelaaminen puheeksi verkossa -sisältöohjeen tarkoituksena on rohkaista uusia toimijoita keskusteluun rahapelaamisesta sekä jakaa aikaisemmista verkkokeskusteluista kertynyttä tietoa ja osaamista.

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n rahapelihaittoja ehkäisevä Arpa-projekti (2015–2017) tuotti sisältöohjeistuksen projektissa käytyjen verkkokeskustelujen pohjalta. Arpa-projekti osallistui verkkokeskusteluihin yhteistyössä EHYT ry:n verkkotyön yksikön sekä Pelastakaa lapset ry:n Netari-toiminnan kanssa. Keskusteluja käytiin vauva.fi:ssä, Habbo-hotellissa, Aapelissa ja Ylikerroin.com-sivustolla. Keskustelujen kohderyhmänä olivat nuoret aikuiset.

Verkkokeskustelujen tavoitteena on herättää rahapelejä harrastavia nuoria aikuisia pohtimaan omaa pelaamistaan ja lisätä yhteisön valmiuksia ottaa rahapelaaminen puheeksi tarvittaessa. Rahapelaaminen on monille varsin arkista, mutta aiheesta puhutaan yllättävän vähän. Voi olla vaikeaa tietää, mikä on sopivasti ja mikä liikaa pelaamista. Keskusteluissa moni saattaa ensimmäistä kertaa pysähtyä miettimään omaa tai läheisensä rahapelikulutusta.

Sisältöohjeeseen on koottu kohderyhmittäin keskusteluja ohjaavia perustietoja sekä keskusteluissa esiin nousseita aiheita ja kysymyksiä. Sisältöohjeesta löytyvät kootusti myös keskeisimpien tuki- ja hoitopalveluiden yhteystiedot, jonne keskustelijoita voi tarvittaessa ohjata.

Ohjeistusta oli mukana työstämässä myös psykologi Peluurista.

Mitä kaikkea teemme rahapelivoittojen toivossa?

Slurpsista! Moni valitsee sukulaisten syntymäpäivät lottoriville tai painelee pelikoneen nappuloita aina tietyssä järjestyksessä. Toisinaan nämä ovat vain hassuja tapoja. Toisinaan taas kuvittelemme, että voimme valinnoillamme vaikuttaa pelin lopputulokseen. On hyvin inhimillistä, että rahapelaamiseen liittyy epäloogisia käyttäytymismalleja ja taikauskoa, toisinaan jopa ajatusvirheitä. Myös rahapelien markkinointi ohjaa ajtteluamme tähän suuntaan.

Minkälaisia rituaaleja sinun rahapelaamiseesi liittyy? Kuvan sitaatissa rahapeliongelmasta toipunut henkilö jakaa meille esimerkkinsä.

Sattumaan perustuvissa onnenpeleissä pelaajalla ei oikeasti ole vaikutusmahdollisuuksia voittoon. Tarkemmin tarkasteltuina omat käyttäytymismallit saattavat näyttää hieman hupsuilta. Vai miten on – kuinka järkevää on mielestäsi kolikkojen nuolaiseminen, pelikoneen paijailu, voiton ennustaminen pelinhoitajan pärstäkertoimen perusteella tai arvan ostaminen aina tietystä nurkasta myyntitelinettä? Mitään väärää näissä kulutustavoissa ei sinällään ole, muttei niillä ole myöskään mitään tekemistä rationaalisen voitontavoittelun kanssa.

Avasimme Pelisivistys-testin osoitteessa www.pelitesti.fi. Sen avulla voit testata tietosi rahapelien toimintaperiaatteista. Sivustolla voit myös lukea aiheesta lisää.

Rahapelaamiseen liittyvät vinoutuneet käyttäytymismallit ja ajatukset ovat yllättävän yleisiä. Esimerkiksi noin 10 % suomalaisista uskoo voiton todennäköisyyden kasvavan, kun tappioputki on kestänyt tarpeeksi kauan. Tyypillinen luulo on myös se, että jos viereiseen pelikoneeseen on juuri hävitty suuri summa rahaa, niin siitä voisi saada voiton tavallista helpommin. Osa pelaajista luulee myös, että palautusprosentti 90 tarkoittaa voittoa 90 prosentin todennäköisyydellä.

Sattuma rahapeleissä tarkoittaa sitä, ettei pelin lopputulosta voi ennustaa. Edellisen pelin lopputulos ei vaikuta seuraavaan. Palautusprosentti puolestaan tarkoittaa sitä määrää pelatusta rahasta, jonka peli palauttaa voittoina pelaajille pitkän ajan kuluessa. Loppu jää pelinjärjestäjälle.

Miksi aihe on tärkeä? Siksi, että 124 000 suomalaista kärsii peliongelmista. Kun mukaan lasketaan peliongelmaisten läheiset, ongelma koskettaa satojatuhansia suomalaisia.

Keräsimme aiheen näkyväksitekemistä varten lainauksia Pelirajat’on -kokemusasiantuntijoilta. Kaikki lainaukset entisten ongelmapelureiden oikeita kokemuksia.

  

Salla Karjalainen

Projektiasiantuntija

Aikuisten rahapelihaittoja ehkäisevä Arpa-projekti

Seksikkäitä väärinkäsityksiä ja rahapelejä

Voisin lyödä vaikka vetoa, että tänäkin iltana monessa suomalaiskodissa muhinoidaan urakalla, koska perhettä halutaan täydentää vielä yhdellä jäsenellä ja seuraavan ajatellaan olevan se viimeinen, joka täydentää tavoitellun sarjan. Moni perhe toivoo saavansa sekä tyttöjä että poikia. Lapsilukua ei lyödä lukkoon etukäteen, vaan jatketaan yrittämistä, kunnes on vähintään yksi kumpaakin – tai luovutetaan pitkällisen yrittämisen jälkeen.

Älkää ymmärtäkö väärin, kannatan sekä muhinointia että syntyvyyden lisäämistä. Tarkoitan vain, että jossakin kumppani saattaa näyttää tavallista haluttavammalta, koska on päässyt syntymään inhimillinen väärinkäsitys tavoiteltavan lopputuloksen todennäköisyydestä.

Eräskin perhe oli päättänyt rajata lapsilukunsa neljään. Neljännen pojan syntymän jälkeen he kuitenkin päättivät yrittää vielä tyttöä. Samoin kävi viidennen, kuudennen ja seitsemännen pojan jälkeen. Parin odottaessa kahdeksatta lastaan jopa lääkäri vakuutteli heille, että seitsemän pojan jälkeen on tultava tytär lähes sadan prosentin varmuudella. Kahdeksaskin oli poika.

Pariskunta kirjoitti lehden kysy ja vastaa –palstalle, koska ei voinut uskoa tapahtuneen olevan mahdollista. Vaikka se voi tuntua uskomattomalta, asia menee kuten arpapelissä: kahdeksan poikaa peräjälkeen on harvinainen suora, mutta seitsemännen pojan syntymän jälkeen kahdeksas on poika noin 50 % varmuudella.

Mikä mekanismi sitten tuottaisi parempaa todennäköisyyttä X-kromosomin sisältävän sukusolun valikoitumiseen hedelmöityksen hetkellä? Munasolu ei tiettävästi osaa valikoida, mitä kromosomia kantavan siittiön kanssa se lyö hynttyyt yhteen. Samoin kivesten voi olettaa olevan täysin tietämättömiä siitä, että Y-kromosomia kantavien siittiöiden tuotantoa pitäisi hillitä, koska on X-kromosomin vuoro tulla valituksi perheeseen.

Paikasta munasolussa kilpailee arviolta 40 miljoonaa siittiötä kerralla. Syntymäsi on ollut varsinainen lottovoitto tässä arvonnassa, sillä lottorivikin arvotaan vain 18,7 miljoonan mahdollisen joukosta. Lotolla ja kromosomeilla on sekin yhteistä, että molemmissa arvonnat ovat toisistaan erillisiä tapahtumia, joten edelliset tulokset eivät vaikuta seuraaviin. Ihmisen ajattelu kuitenkin toimii siten, että lottonumeroita valittaessa vältetään viime viikon numeroita, koska nyt ajatellaan olevan muiden vuoro.

Tutkimusten mukaan kolme vaikuttaisi olevan maaginen luku, jonka jälkeen ihminen alkaa odottaa vaihtelua. Kolme poikaa, kolme klaavaa, kolme suurta korttia tuplauksessa. Odotus on, että lyhyellä aikavälillä noin 50/50 jakautuvat tapahtumat vaihtelevat samassa suhteessa. Jo kolmen pojan jälkeen odotetaan viimeistään tyttöä tasapainottamaan tilannetta. Ryppäät ovat kuitenkin yleisiä satunnaisissa tapahtumasarjoissa. Ne saavat ihmiset usein hylkäämään satunnaisuuden ja etsimään selitystä tapahtuneelle.

Tämä ajattelutapa on syvällä ihmisen toiminnan sisäisessä logiikassa. Vauvantekohommien lisäksi ajattelutavan vaikutuksia on tutkittu muun muassa urheilujoukkueiden pelistrategioihin ja väärien teorioiden syntymiseen siitä, kuinka moni hevosenpotku johtaa kuolemaan Preussin armeijassa.

Ajatustapa liittyy läheisesti myös siihen, miksi rahapelit tuottavat niin paljon rahaa. Sitä kutsutaan pelurin virhepäätelmäksi. On vaikea vastustaa kiusausta ajatella, että vielä joku päivä on minun lottorivini vuoro.

Kokeile, vaikuttavatko väärinkäsitykset sinuun rahapeleissä tekemällä pelitesti.

Lähde: Falk, Ruma 2016. Many faces of the gambler’s fallacy – Subjective randomness and its diverse manifestations.

Suomalaisten pelisivistys paremmaksi

Suomalaisten ymmärrys rahapelien toiminnasta on puutteellinen. Monilta ovat hukassa erityisesti todennäköisyyden ja sattuman käsitteet, sanoo pelisivistyksen puolesta kampanjan käynnistävä EHYT ry. Järjestö toivoo uuden peliyhtiön jakavan pelikäyttäytymisestä keräämäänsä tietoa jatkossa myös ehkäisevän työn käyttöön.

Suomi on asukaslukuun suhteutettuna Euroopan ykkönen rahapelien kulutuksessa, mutta monet suomalaispelaajat eivät ymmärrä, mitä tarkoittaa sattuma ja todennäköisyys tai mikä on palautusprosentti. Tämä on havaittu Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:ssä, jonka tänään käynnistyvä kampanja keskittyy suomalaisten pelisivistyksen lisäämiseen.

– Pelien toimintalogiikan ymmärtäminen on tärkeä osa peliongelmien ehkäisyssä. Virheelliset ajatukset ovat erityisen vaarallisia niille, joilla ei vielä ole varsinaista peliongelmaa, mutta jotka kuuluvat riskiryhmään. Erityisesti näitä ajatuksia kohdataan ongelmapelaajia auttavissa palveluissa, kertoo projektipäällikkö Tapio Jaakkola EHYT ry:stä.

Pelaajilla virheellisiä käsityksiä rahapeleistä

EHYT ry on avannut Pelisivistys-testin osoitteessa pelitesti.fi. Sen avulla voi testata tietonsa rahapelien toimintaperiaatteista. Monet virheelliset käsitykset ovat yllättävän yleisiä. Esimerkiksi noin 10 % suomalaisista uskoo voiton todennäköisyyden kasvavan, kun tappioputki on kestänyt tarpeeksi kauan. Tyypillinen luulo on myös se, että jos viereiseen pelikoneeseen on juuri hävitty suuri summa rahaa, niin siitä voisi saada voiton tavallista helpommin. Osa pelaajista luulee myös, että palautusprosentti 90 tarkoittaa voittoa 90 prosentin todennäköisyydellä.

Sattuma rahapeleissä tarkoittaa sitä, ettei pelin lopputulosta voi ennustaa eli edellisen pelin lopputulos ei vaikuta seuraavaan. Palautusprosentti puolestaan tarkoittaa sitä määrää pelatusta rahasta, jonka peli palauttaa voittoina pelaajille pitkän ajan kuluessa. Loppu jää pelinjärjestäjälle.

Myös erilaiset pelaamiseen liittyvät taikauskot ja uskomukset saattavat ohjata pelikäyttäytymistä. Pelaajaa voi kiinnostaa esimerkiksi, että miltä kioskilta voittava arpa tai lottokuponki on ostettu. Osa kokee myös, että painamalla pelin nappeja tietyssä järjestyksessä voi vaikuttaa lopputulokseen.

– Vaikka moni ymmärtää järjellä, ettei tämä vaikuta voiton todennäköisyyteen, se voi silti ohjata pelikäyttäytymistä, Jaakkola sanoo.

Noin 124 000 suomalaista kärsii peliongelmista. Kun mukaan lasketaan peliongelmaisten läheiset, ongelma koskettaa jo satoja tuhansia suomalaisia.

Pelaamisesta kerättyä tietoa myös ehkäisevän työn käyttöön?

Vuoden 2017 alusta suomalaiset rahapeliyhtiöt Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys ja Fintoto yhdistyivät muodostaen yhden yhtiön, Veikkauksen. Uuden monopolin yli miljardin euron vuosittaisesta tuotosta noin viisi miljoonaa euroa ohjataan rahapelihaittojen ehkäisyyn ja tutkimukseen. Ehkäisevän työn tekijät toivovat peliyhtiöltä taloudellisen tuen lisäksi entistä enemmän tietoa, jota Veikkaus kerää pelikäyttäytymisestä. Uudelta yhtiöltä toivotaan myös aiempaa selkeämpää viestintää siitä, mitkä ovat voittamisen todelliset mahdollisuudet.

– Rahapelijärjestelmämme tuottaa euroja hyviin tarkoituksiin, mutta yksi sen päätehtävistä on pelihaittojen ehkäisy. Voidaan kysyä, onko yhtiön yhden päivän tuotto riittävä summa tähän tarkoitukseen vuositasolla? Myös pelaamisesta kerätty suuri määrä dataa olisi tärkeä saada laajasti tämän päätehtävän toteuttamiseen, Jaakkola sanoo.

Suomalaiset häviävät rahapeleihin 4,8 miljoonaa euroa joka päivä.

Lisätiedot
Tapio Jaakkola, projektipäällikkö, EHYT ry
puh. 050 463 8212
tapio.jaakkola@ehyt.fi

Tiedä ainakin nämä viisi asiaa rahapeleistä:

  • Sattumaan perustuvassa pelissä edellisen pelin voitto tai häviö ei vaikuta seuraavan pelin lopputulokseen. Esimerkiksi rahapeliautomaattiin hävitty euro ei kasvata seuraavan pelin voiton tai häviön todennäköisyyttä. Ruletissa yhdeksän peräkkäistä punaista ei tee mustasta sen todennäköisempää.
  • Palautusprosentti tarkoittaa sitä, kuinka paljon peli palauttaa keräämästään rahasta pelaajille voittoina pitkän ajan kuluessa.
    Sattumapelienlopputulokseen ei voi vaikuttaa harjoittelemalla tai jatkamalla peliä tarpeeksi kauan.
  • Taikausko voi aiheuttaa negatiivisen kierteen, sillä esimerkiksi noppien heittotaktiikka tai onnennumerot kenorivissä eivät vaikuta voiton todennäköisyyteen. Pahimmillaan taikausko vie mukanaan ja vaikeuttaa pelaamisen lopettamista.
  • Mitä pidempää pelaat, sitä varmemmin häviät. Välillä pelaajat voittavat, välillä häviävät, mutta sattuman perustuvissa rahapeleissä on vain yksi varma voittaja. Se on pelinjärjestäjä, joka ottaa aina oman osuutensa.

Lisätietoa ja Pelisivistys-testi osoitteessa pelitesti.fi.
Osoitetta saa jakaa ja linkata eteenpäin.

*Lähteet: EHYT ry, THL: Suomalisten rahapelaaminen 2015 – Rahapelaaminen, rahapeliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet 15–74-vuotiailla 2015: http://www.julkari.fi/handle/10024/129595

Ylikertoimen keskustelijat rahapelihaittoja ehkäisemässä

Mitä muut rahapelaajat voisivat oppia urheiluvedonlyöjiltä? Miten rahapelihaittoja pitäisi ehkäistä? Näistä aiheista kävimme syksyllä keskustelua Ylikerroin.com-sivuston foorumilaisten kanssa. Halusimme kuulla urheiluvedonlyöjien ajatuksia rahapelaamisen hallinnasta ja haittojen ehkäisemisestä. Olemme työssämme tottuneet siihen, että keskustelunavaukset rahapelaamisesta kohtaavat usein hämmentyneen hiljaisuuden. Ylikertoimessa pääsimme keskusteluun porukan kanssa, jolla oli sanottavaa – ja joka ei keskusteluissa päästänyt meitä helpolla.

Pelaamisen hallinnan keinoja ovat taidot ja tiedot, jotka estävät mokaamasta tavalla, jota oma talous tai pää ei kestäisi. Paljon rahapelejä pelaavien joukossa näiden keinojen käyttö erottaa ilman addiktiota pelaavat pakonomaisesti pelaavista. Pelaamisen hallinta ei ole autuaaksi tekevä täysratkaisu peliongelmiin. Se on vain yksi niiltä suojaava tekijä.

Foorumin porukka keskusteli aiheista monitahoisesti. Keskusteluissa tavoitteellinen vedonlyönti nähtiin vastakohtana elämyshakuiselle rahapelaamiselle ja varsinkin ongelmapelaamiselle. Keskusteluissa tikunnokkaan nostettiin rahapeliautomaattien ja muiden odotusarvoltaan negatiivisten rahapelien pelaaminen, joka onkin luonteva kohde pohdinnalle. Pelikoneet ovat haitallisimpien pelien kärkikastia.

Pelikonehemmolle pelaamisen perusmotivaatio on erilainen verrattuna tavoitteellista vedonlyöntiä harrastavaan. Vedonlyöjälle kassanhallinta ja oman pelaamisen analyysi on osa peliä, pelikonehemmo etsii puolestaan helppoa viihdettä. Olisi ristiriitaista rinnastaa täysin nämä kaksi erilaista ajanvietettä, vaikka ensimmäisen vaatimat taidot olisivatkin hyödyksi toisessa.

Keskusteluissa päästiin samaan peliongelman ruodintaan, jota käydään asiantuntijapiireissä. Joidenkin mielestä addiktion perimmäiset syyt ovat pelaajan elämän muissa ongelmissa, joita tämä peleihin pakenee. Toiset näkevät pelien ominaisuudet, tarjonnan ja markkinoinnin oleellisina osina peliongelmia ylläpitävässä kulttuurissa. Kolmannet pohtivat, onko rahapeleistä tarjolla kaikki tarpeellinen tieto, jotta niitä kuluttava pelaaja voi tehdä tietoisen valinnan pelata riskeistä huolimatta. Peliongelmien tutkimuksessa on päädytty eri näkökulmia yhdisteleviin näkemyksiin. Tästä hyvänä esimerkkinä on peliongelman synnyn polkuteoria.

Rahapelihaittojen ehkäisemiseen foorumilla ehdotettiin runsaasti erilaisia toimenpiteitä. Kokosimme muistiin foorumilaisten kiinnostavimmat avaukset:

  • Pelikoneista pois rahansyöttö, ainoastaan korttipelaaminen olisi sallittua. Toisaalta pohdittiin myös rahan arvon hämärtymistä korttimaksuissa – olisiko pelkkä käteispelaaminen parempi vaihtoehto?
  • Pelikoneet pois kaupoista ja ainoastaan pelisaleihin.
  • Jos joku pelaa samaa konetta tietyn aikamääreen ajan, voisi Peluurin työntekijä soittaa pelaajalle: “Olette nyt puolen tunnin aikana hävinneet 200 euroa tähän samaan koneeseen, haluaisitko jutella asiasta?”
  • Kaikenlainen uutisointi suurvoitoista piilotettava/hävitettävä, ei edes Veikkauksen sivuilla.
  • Rahapelimarkkinointi vielä tarkempaan ja tiukempaan syyniin.
  • Pelikohtaiset rajoitusmahdollisuudet, eli pelaajan pitäisi voida estää itseltään tiettyjä pelejä ilman, että tarvitsee sulkea koko tiliä.
  • Rahapelitön päivä -kampanja jolloin koko Suomessa pidetään peliautomaatit kiinni, rahapelituotteita ei myytäisi tai arvottaisi, eikä veikkauksen sivut olisi toiminnassa. Kampanjapäivänä uudistuneen Veikkauksen työntekijät voisiat lähteä itse hyväntekeväisyyskohteisiin tekemään päivittäistä työtä yhden päivän ajan. Tempauksella myös houkuteltaisiin, kansalaisia tarkastelemaan omia pelitottumuksia ja miettimään mitä muita keinoja hyväntekeväisyyteen on olemassa.
  • Arvion esittäminen siitä, kuinka monta itsemurhaa Suomessa on tapahtunut rahapelien väärinkäytön seurauksena (ylivelkaantuminen näistä syistä) viimeisen viiden vuoden aikana. Surullisia tositarinoita aiheesta todennäköisesti löytyy.

Keskustelu oli meille hyödyllinen. Pääsimme näkemään taloa vastaan pelattavien kasinopelien järjettömyyden vedonlyöjän silmin. Saimme myös hiukan tuntumaa siihen, mitä tietoa Ylikertoimen tilastonikkarien näkökulmasta muilta puuttuu. Keväällä laitammekin hiukan enemmän työpaukkuja tavallisen kuluttajan pelisivistystä lisäävään työhön. Lista keskustelijoiden ehdotuksista toimenpiteille pelihaittojen ehkäisemiseksi on mielessämme, kun suunnittelemme yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyviä avauksia.

Sanni Nuutinen ja Salla Karjalainen

Projektiasiantuntijat, aikuisten rahapelihaittoja ehkäisevä Arpa-projekti

Kirjoitus julkaistu alunperin 13.1.2017 Ylikertoimen sivuilla.

Rakas joulupukki, ethän tuo lapsille arpoja joululahjaksi

santa-claus-579113_1920

Kaikki haluavat antaa jouluna lahjoja läheisille lapsille. Arpa on kätevä lahja silloin, kun lahja kulkee postilla tai on vain vähän aikaa miettiä, mitä antaisi. Lahjalla toivotaan lapselle iloa, jännitystä ja voittojakin. Ehkä myös, että lapsi liittäisi nämä myönteiset tunteet lahjan antajaan.

Mitä, jos lapsi voittaa? Sen ei äkkiseltään ajattelisi olevan ongelma, mutta joka joulu perheissä ratkotaan arpalahjojen mukanaan tuomia kasvatuspulmia. Jos lapsia on useampi, tasapuolisuus on vaikeaa, jos lahjat perustuvat sattumaan. Vaikka kaikki saisivat samanlaisen arvan, niin voi käydä niin, että sisko voittaa ja veli jää ilman rahaa. Jos voitto on pieni, niin vanhemmat voivat lievittää epäoikeudenmukaisuuden tunnetta antamalla siskon voittaman summan myös veljelle. Isomman summan kohdalla kasvattaja on vaikeamman pulman edessä.

Jos tilannetta katsoo peliongelmien ehkäisyn näkökulmasta, niin varhainen aloitusikä ja aloitellessa saatu suuri voitto ovat huomattavia riskitekijöitä peliongelman kehittymiselle. Siksi rahapelien ikäraja on 18 vuotta. Kaikista lapsena pelaamisen aloittaneista ei tule kuitenkaan koskaan ongelmapelaajia. Jos olet antanut lapselle arpoja, et ole myöskään tehnyt mitään laitonta. Kukkahattuni saattaa näissä asioissa olla hiukan kireällä, mutta aiemmassa työssäni olen auttanut montaa ongelmapelaajaa, jotka kertoivat rahapelien vieneen mukanaan jo lapsuudessa.

Olen tukenut myös vanhempia, joiden aikuisella lapsella on rahapeliongelma. Joskus vanhemmat joutuvat neuvottomina katsomaan vierestä tuhoisan pelaamisen jatkumista voimatta tehdä mitään. He tuntevat usein syyllisyyttä, jos olivat antaneet lapsensa pelata varhaisella iällä. Eihän peliongelma tietenkään ole heidän syynsä, mutta omien kokemustensa perusteella he haluavat usein kehottaa muita vanhempia pitämään rahapelit poissa lasten elämästä.

Jos ajattelet, että peliongelma kehittyy harvoin, etkä sen takia halua luopua arpalahjasta, niin yritä asettua lapsen asemaan. Haluat antaa lahjan, joka tekee hänet iloiseksi. Useimmiten arpalahja muuttaa ilon pettymykseksi, koska voittaminen on epätodennäköistä. Jotta arvat tuottaisivat rahaa, arvassa on useammin häviö kuin voitto. Pienimmät voitot kattavat joko arvan hinnan tai ovat sitä pienempiä.

Lapselle arvan hinta voi olla ihan käypä lahja sellaisenaan. Lapsi ottaa todennäköisesti mieluummin lahjaksi rahaa, kuin pienen mahdollisuuden siihen, että saa sitä vielä enemmän.

Rahapelien tuominen lasten maailmaan on kasvatuspäätös. Vetoan joulupukki sinuun, jos harkitset arpalahjoja: lapset ja rahapelit eivät kuulu yhteen. Lapselle paras suoja peliongelmilta myöhemmällä iällä on, että rahapelaamisen aloitusikää viivyttää. Jos välttämättä haluat ostaa lapselle lahjaksi arvan, tarkista, että se sopii myös vanhemmille.

PS. Kirjekuoreen mahtuvia lahjaideoita lapsille:

  • elokuvaliput
  • lippu suosikkiartistin keikalle tai lahjakortti lippupalveluun
  • mobiilikaupan lahjakortti, käytettäväksi musiikkiin, elokuviin tai kännykkäpeleihin,
  • tilaus musiikki- tai elokuvapalveluun
  • lahjakortti lelukauppaan

Sanni Nuutinen

Projektiasiantuntija, Arpa-projekti