Pilaako raha pelin?

Pilaako raha pelin?

pokemongokavely4

Kävelin kesäisessä myöhäisillassa koiran kanssa samalla PokémonGo:ta näppäillen. Kartalle ilmestyi yllättäen pokedexistäni vielä tuolloin puuttunut Abra. Jäljellä oli vain yksi pokepallo. Abra jäi niille sijoilleen ja riensin kiertämään korttelin pokestoppeja uusien pallojen toivossa. Palattuani Abraa hakemaan, ei sitä harmituksekseni enää näkynyt missään. Elin todeksi kasuaalipelaajan painajaisen. 

Kotona pohdin ääneen, kuinka paljon kehtaisin vinguttaa luottokorttiani pokepalloja varten. Epätoivon hetkellä päädyin käyttämään rahaa ilmaispeliin ensimmäistä kertaa elämässäni. Vastassani oli argumentti: ”Mitä? Et sä voi niitä ostaa. Menee pilalle koko peli.” Ai meneekö?

Maksutta pelattavat free-to-play-pelit (F2P) ovat peliteollisuuden kuumaa kamaa ja samalla kertamaksullisten pelien myynti laskee. F2P-peliä voi pelata ilmaiseksi, mutta pelin edetessä pelaaja voi rahalla hankkia käyttöönsä erilaisia kannustimia ja lisäominaisuuksia. Yleensä pelin sisäisillä maksullisilla hankinnoilla pelaaja voi saada käyttöönsä uutta sisältöä, pelin sisäistä valuuttaa tai lisäosia, jotka mahdollistavat esimerkiksi nopeamman etenemisen pelissä. Yksittäisten hankintojen hinta vaihtelee tavallisesti muutamasta kymmenestä sentistä noin kymmeneen euroon.

Tampereen yliopistossa F2P-pelejä ja pelaamisen maksullisuutta tutkittiin Free2Play-tutkimusprojektissa. Tutkimuksen kohteena olivat sekä F2P-pelien pelaajat että rahapelaajat, sillä rahankäyttö vaikuttaa molempien ryhmien pelikokemukseen. Rahan ja maksullisuuden merkitys pelaajalle vaihtelee tilanteen mukaan. Pelaajat voivat kokea maksullisuuden kielteisesti, mikäli pelissä eteneminen ilman maksusuorituksista tökkii tai peli on tupattu täyteen mainoksia. Peli voi mennä pilalle, jos se tuntuu rahastukselta.

”Tutkimustemme mukaan pelaajat ovat valmiita maksamaan viihteestä, mikäli he kokevat sen tuovan lisäarvoa pelikokemukseen (johon saattaa liittyä ulkopuolisia tekijöitä, esimerkiksi sosiaalinen paine). Pelisuunnittelijoiden mukaan aggressiivinen rahastaminen tai periaatteet jotka perustuvat ”maksamalla voittoon” (pay-to-win) pelimekaniikkaan eivät ole hyviä tapoja pelaajien sitouttamiseen tai kukkaron nyörien avaamiseen”, sanoo tutkija Janne Paavilainen Free2Play-tutkimusprojektista.

Suurin osa pelaajista ei käytä lainkaan rahaa F2P-peleihin, mutta osa saattaa käyttää niihin merkittäviä summia. Pelin kuluessa mikromaksuista voi kertyä jopa suurempi rahallinen menoerä kuin kertaostettavasta konsolipelistä.

Rahapelaajat erottavat Free2Play-tutkimusprojektin mukaan usein pelaamiseen käytettävän rahan muusta rahasta, kuten ruokarahoista. Rahan kehystäminen eri tarkoituksiin voi olla tarkkaa budjetointia tai tapahtua sen kummemmin ajattelematta osana arjen käytäntöjä. F2P- pelaajat eivät erota pelirahaa yhtä tarkasti vaan ajattelevat sitä pikemminkin samoin kuin harrastuksiin käytettävää rahaa. F2P-peleihin ei ole rahapelien tapaan sisäänrakennettu omaan pelaamiseen käytettäviä rajoitusmekanismeja ajan- tai rahankäytön suhteen. Lisäksi F2P-pelien pelimekaniikat tähtäävät siihen, että pelaaja saadaan maksavaksi asiakkaaksi.

Rahan luokittelu ja kehystäminen eri tarkoituksiin suojelee pelaajaa ylilyönneiltä.  Pelaamisen muotojen sulautuessa ja sekoittuessa yhteen F2P-pelien pelaajat voivat oppia rahapelaajilta rahan hallinnan strategioita, jotta pelaaminen pysyy myönteisenä osana arkea. Silloin liika rahankäyttö ei pilaa pelikokemusta tai laita taloutta kuralle. Yksi hyvä neuvo on tehdä itselleen ennalta selväksi, paljonko aikoo vaikka viikossa käyttää rahaa peliin.

”Mikäli tietää pelaavansa peliä vielä pitkään, kannattaa miettiä onko järkevää tehdä monia pieniä ostoksia, jotka tulevat suhteessa kalliimmaksi kuin että tekisi yhden isomman oston joka on tyypillisesti suhteessa halvempaa. Mikäli oma rahankäyttö arveluttaa, tulisi miettiä minkälaisia seuraamuksia sillä on – tai tulee olemaan – muuhun elämään”, toteaa Paavilainen.

Pääasia on, että rahankäytön seuraukset ovat itselle enemmän myönteiset kuin kielteiset. Pari pokepallohankintaa ei todennäköisesti vielä peliä pilaa tai taloutta kaada. Paavilainenkin toteaa: ”Ei ole olemassa mitään yksiselitteistä vastausta siihen, milloin pelin sisäiset maksut pilaavat pelin. Pelikokemus on yksilöllistä – samoin kuin suhtautuminen rahankäyttöön.”

 

Salla Karjalainen

 

Kirjoittaja on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n projektiasiantuntija, joka aikoo jatkossakin pitää pokepallotilanteensa tasapainossa.

 

Viikolla 46 (14.-20.11.2016) vietetään kansallista Peliviikkoa. Peliviikko on pelikasvatuksen teemaviikko, jonka tavoitteena on rakentaa positiivista pelikulttuuria ja vähentää pelaamiseen ja pelaajiin liittyviä ennakkoluuloja. Tänä vuonna EHYT ry haastaa kaikki pelaamaan paremmin. Kyse ei ole ainoastaan teknisistä taidoista, vaan laajemmasta kokonaisuudesta, jossa pelaaminen lisää sekä pelaajan että ympäristön hyvää mieltä ja hyvinvointia. Hyvä pelikäytös, muiden huomioiminen ja itsestä huolehtiminen tekevät sinusta paremman pelaajan. Osallistu #pelaaparemmin –haasteeseen ja kerro muillekin miten aiot Peliviikolla tehdä toisin. Voit jakaa oman haasteesi valitsemallasi kanavalla (FB, YouTube, Twitter, Instagram jne.) käyttämällä tunnisteita #pelaaparemmin #peliviikko.

Lisää tietoa Peliviikosta www.peliviikko.fi 

Kuvat: Minna Lehtinen

Jätä kommentti