Ruutuaika syynissä

Ruutuaika syynissä

Tällä viikolla on vietetty Ruutuaikaviikkoa. Viikon tarkoituksena on haastaa pohtimaan omaa median käyttöään ja suhdettaan mediaan. Media herättää meissä monenlaisia tunteita ja medioita käytetään niin työhön kuin harrastukseenkin. EHYTin Pelityön väki ottaa Mediakasvatusseuran Ruutuaikaviikko-haasteesta kiinni ja pohtii seuraavassa omaa arkista mediankäyttöään.

 

Millaista media-arkesi on tänään ollut?

Salla: Päiväni on vasta alussa, mutta jo nyt olen ehtinyt aamun työmatkan aikana viettämään noin 30min ruudun ääressä puhelimella sosiaalista mediaa selaillen, muutamaan sähköpostiin vastaillen ja Pokémon Go:takin ehdin räplätä. Tästä media-arkeni jatkuu kahdeksan tunnin työpäivällä, jonka vietän tiiviisti tietokoneen ääressä. Illaksi irtoudun media-arjesta roller derby –treeneihin. Ennen nukkumaanmenoa katson todennäköisesti kympin uutiset iltapalan ohessa ja hekottelen kotisohvalla hassuille eläinvideoille Facebookissa.

Nuppu: Tänään kuten yleensä, mediankäyttöni alkoi heti kun heräsin: kymmenen ensimmäistä aamutokkuraista minuuttia selailin uutisia ja vastasin kaverin yöllä lähettämään viestiin. Aamupalan kaveriksi luin tänään supersankaritarinaa netistä, mutta päivän mediapihviin pääsin käsiksi vasta töissä: tyypillisesti koko työpäivä menee tietokoneen ääressä ellen ole pitämässä koulutuksia. Lähes poikkeuksetta myös kokouksiin osallistun etänä Skypellä ja yhteydenpito muuhun Pelityön porukkaan tapahtuu myös sähköisesti. Töiden jälkeen en yleensä halua nähdäkään somea tai ruutuja, vaan suuntaan mielelläni salille. Kotimatkalla tosin saatan tehdä ylimääräisen kävelylenkin Ingressin parissa portaaleja lähialueilta metsästäen. Illalla koetan löytää hetken aikaa tietokonepelaamiselle, mutta usein ehdin vain lukea jotain netistä tai osallistua harrastuskerhojen toiminnan suunnitteluun, joka sekin tehdään verkossa. Tänään täytyy muistaa pestä pyykit ja niitä kuivamaan laittaessa varmaan kuuntelen Vikasietotilan Yle podcastia tai katson kännykän kautta vaikka Noin Viikon Uutiset.

Inka: Media-aamu alkoi aamupalanyhteydessä eri some-kanavien (FB, Instagram, Twitter, Whatsapp) tarkastuksella ja muutamaan keskusteluun osallistumalla. Pikainen digihesarin selaus aamukahvin kanssa. Loppuun Pokemon Go –tarkistus, tuloksetta. Etäpäivä kului kotona koneen ääressä kirjoittaessa. Kirjoituksen keskeytti välillä s-postin merkkiääni ja posteihin reagointi. Kirjoittamaani tekstiä työstin toisen kirjoittajan kanssa google drivessä ja siihen liittyviä keskusteluja ja pohdintoja käytiin messengerissä. Samana päivänä julkaistun oman blogikirjoituksen saama palaute ja leviäminen eri some-kanavissa kutkutteli sen verran, että oli pakko käydä välillä kurkkimassa. Ja välillä sitä harhautui kurkkimaan myös muiden päivityksiä. Iltapäivällä tarkistettiin yhdessä koululaisen kanssa netistä muutamia koulutehtääviin liittyviä asioita. Ja sain myös jokapäiväisen Pokemon Go –tilannekatsauksen. Illalla perheen kesken katsottiin hetken aikaa YouTubesta videoita siten, että jokainen sai vuorollaan valita yhden videon. Tosin perheen kaksivuotiaalla konsepti oli aika haastava ja oman vuoron odottaminen ei oikein onnistunut. Joten Frozenin Let it go –video tuli katsottua aika monta kertaa. Illalla lasten nukkumaanmenon jälkeen vielä Netflixistä yksi jakso Luke Cagea.

Tässä viilataan koulutusta ja ruutuja riittää!
Tässä viilataan koulutusta ja ruutuja riittää!

Aino: Aamu räpsähti käyntiin Facebook-notifikaatiot selaamalla ja ratikka-aikatauluja paniikissa pläräämällä. Ratikassa tuijottelin Metron otsikot, sitten keräilin Pokemoneja tai kuunnellen podcastia töihin kävellessä. Aamupalaveri vietettiin tietokoneen äärellä kalenteria tutkien ja muistiinpanoja tehden, samalla maileihin toki vastaten. Osavuosikatsauksen lukujen kirjaaminen, firman sisäinen viestintä, kollegoiden tekstien kommentointi, kouluttajiin yhteydenpito, tilausten vastaanotto, koulutussisältöjen kehittely, hotellien ja junalippujen varailut ja käytännössä kaikki työtehtävät tapahtuivat koneella. Sentään välillä ruudusta sai irtautua lounaan ja päivän lehden tietovisan avulla (vaikka senkin voisi epäilemättä  netissä tehdä). Sitten taas nappailtiin Instaan kuvia, levitettiin hupparikansa-tägillä sanomaa, huolehdittiin somekanavista ja testailtiin oppimispeliä. Todennäköisesti ruutua tuijotellaan toimistolla tänään myöhään ensi viikon koulutuspäiviä suunnitellen, ja sen jälkeen, kun ensin on kuunneltu kotimatka Youtubesta taas musiikkia, voikin hautautua kotisohvaan kinastelemaan puoliskon kanssa, mitä tänään katsotaan Netflixistä.

Millaisia tunteita media-arkesi sinussa herättää?

Salla: Media-arki herättää monenlaisia tunteita. Käytän paljon sosiaalista mediaa ja tunteisiin vetoavat kampanjat ja sisällöt ovat siellä arkipäivää. Viimeksi eilen katsoin YLE Kioskin videopätkää tuttavaperheestä ja siitä, kuinka perheen transsukupuolinen lapsi tuli kaapista. Meni sipulia silmiin melko runsaasti sitä katsoessa.

Inka: Tunteita laidasta laitaan. Viime aikoina etenkin someen liittyen ehkä enemmän negatiivisia kuin positiivisia. Turhautuminen poliittiseen tilanteeseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun onkin saanut ottamaan hieman etäisyyttä esimerkiksi Facebookiin ja Twitteriin. Toisaalta onneksi kaiken sen vähemmän ylentävän sisällön keskellä on niitä positiivisiakin juttuja, jotka piristävät ja parhaimmillaan luovat uskoa ihmisiin.

Nuppu: Uutisista ja somesta tulee joskus inhottava ärsytys ja huoli maailmasta. Töissä jatkuva mediavyörytys yleensä väsyttää ja ärsyttää jo iltapäivästä ja huomaan usein toivovani että osan työstä voisi tehdä irti koneesta. Yhteydenpito muualla asuviin kavereihin on sujuvaa somen kautta ja joskus tuntuu kuin olisi yhteinen leffakerho menossa kun väki katsoo sarjoja, leffoja tai Youtube-videoita omillaan mutta kommentoi niitä vaikka Facebookin chätissä. Digipelejä pelatessa tunne on aina auvoisan onnellinen silloin kun puuhalle vain löytyy aikaa. Joskus takaraivossa nakuttaa todella inhottava kaiku aikanaan niin usein kuullusta repliikistä: ”pelaaminen on turhaa ajan hukkaa!” ja syyllisyys hauskanpidosta koettaa pilata ilon. Tästä tekisi mieli päästä lopullisesti eroon, koska mitään järkeä tunteessa ei ole.

Aino: Tunteet ovat ristiriitaiset. Toisaalta se, että kaikki hoituu koneelta on helpotus perusarkeen, eikä esimerkiksi Jyväskylässä asuvan työkaverin etäisyys itseen ole mikään ongelma. Toisaalta sama helppous istua koneen ääreen hallitsee paljon sekä työ- että vapaa-aikaani. Jatkuvasta informaatiotulvasta tulisi pysyä kärryillä, vaikka median kaikenlaiset viestit usein lähinnä ahdistavat. Työpaikalla koneen avatessaan tietää samoin, että vastassa on suunnaton sähköpostirumba. Kaikki tämä kuormittaa mieltä, mutta siltä ei oikein pääse pakoonkaan. Myönnän ottavani vapaa-aikanani myös puhelimen mukaan kaikkialle, mikä tekee helposti vapaa-ajasta yksipuolisesti juuri sitä Youtuben tujottelua. Yksi lempiharrastuksistani on erityisesti rooli- ja seikkailupelien pelaaminen konsolilla, ja silti tuntuu, etten vain löydä sille useinkaan aikaa. Samoin voisi myös tehdä jotain kokonaan ruudusta irrallista, josta nauttii, kuten vaikka neuloa, valokuvata tai piirtää. Ehkäpä aktivoidun tällä saralla syksyn mittaan.

 

Millainen on lempi mediankäyttötilanteesi?

 

Salla: Kiireetön hetki kotisohvalla Snapchatia, Twitteriä tai Instagramia selaillen. Itselleni mieluisimpia sosiaalisen median sovelluksia ovat juuri kuvaa tai videota hyödyntävät palvelut. Hyvänmielen sisällöt ovat tottakai mukavampia katsoa, lukea ja jakaa kuin esimerkiksi sellaiset, joiden maailmankatsomusta ei itse jaa tai jotka ovat omasta mielestä epäeettisiä. Niin ja tottakai yksi lempiskenaarioni koostuu seuraavista tekijöistä: sunnuntai, koiran rapsuttelu ja Netflix.

Inka: Siihen kuuluu ehdottomasti joko ihan oma rauha tai toisaalta yhdessä tekeminen. Joko leffojen tai sarjojen katselu ilman häiriötekijöitä tai toisaalta esimerkiksi lapsen kanssa Pokemon Go pelaaminen ja uusiin ympäristöihin tutustuminen siinä samassa. Perheen yhteiset YouTube-sessiot välillä ihan mahtavia. Hassuille videoille kippurassa nauraminen pelastaa sen ankeimmankin maanantain.

Nuppu: Kaipaan peliaikaa. Tutulla tiimillä uusia haasteita ja voittoja tavoitellessa, samalla chätissä tai puheohjelman kautta rupatellessa aika lentää ja tuntee olevansa kiinni hetkessä, pinnistelevänsä äärimmilleen tiukoissa tilanteissa ja parasta on kun huomaa että oma tiimi oppii jotain. Tilanteen kruunaa jos saan puolisoni samaan tiimiin ja voimme vierekkäisiltä peliasemilta virnistellä toisillemme. Olen miettinyt että yhtä raivokkaasti kuin raivaan aikaa raudan nostelulle siksi että tiedän kehoni tarvitsevani sitä, voisin varata kalenterista useammin aikaa pelihetkille, jotka tekevät hyvää mielelle.

Aino: Oman ajan ottaminen syventyneen pelaamisen parissa tai kumppanin kanssa sohvalla elokuvia tai sarjamararonia katsellessa. Rentoutuneena illalla on myös kiva nukahtaa rauhoittavan äänikirjan äärelle tai aamukaffen ääressä lueskella sarjiksia netistä (Stand Still. Stay Silent ftw!). Ainiin, ja kissavideot tietysti. Klassikkoja unohtamatta!

 

 

Jätä kommentti